top of page

Toimintaterapeutti Puuhalassa

​

Koululaisten iltapäivätoiminnan tulisi olla turvallista, tarjota monipuolisia virikkeitä ja rauhoittumisen mahdollisuuksia, tukea koulun ja kodin kasvatustyötä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä edistää tunne-elämän kehitystä. Toimintaterapian keinoilla voidaan vahvistaa iltapäivätoiminnassa noudatettavan perusopetuksen mukaisten arvojen ja tavoitteiden mukaista toimintaa.

Toimintaterapeutti on toimintakyvyn ammattilainen, joka analysoi ja tukee asiakkaan toiminnallista suoriutumista omassa ympäristössään.

Iltapäivätoiminnan toimintaterapeutti tarkastelee lapsen toimintakykyä, toimintaa ja toimintaympäristön vaikutuksia osallistumisen, oppimisen sekä suoriutumisen näkökulmista.

Toimintaterapian tavoitteena on vahvistaa lapsen myönteistä käsitystä omista taidoistaan ja toimijuudestaan.

Erityislasten ohjaaja Puuhalassa

 

Erityislasten ohjaaja toimii ryhmässä keskittäen ammattitaitonsa lasten erityistarpeet huomioon ottaen. Erityistarpeita voivat olla kielelliset erityisvaikeudet, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, tarkkaavaisuushäiriöt sekä muut kehityksen ja oppimisen haasteet.

Yhteistyössä perheen, koulun, toiminteterapeutin ja tiiminsä kanssa erityislasten ohjaaja muokkaa toimintaa ryhmän tarpeiden mukaiseksi.

Toiminnan lähtökohdat

Iltapäivätoiminnassa toteutuvan toimintaterapian lähtökohtana on lapsen kehittymässä olevien taitojen ja toimintojen tukeminen ja vahvistaminen niin, että lapsi pystyy toimimaan mahdollisimman sujuvasti ja omatoimisesti omassa toimintaympäristössään.  

Erityisen keskeisessä asemassa toimintaterapiassa on sosiaalisen toimintakyvyn kehittyminen sekä minäkuvan ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Iltapäivätoiminnan luonteen mukaisesti vapaa-ajan toiminnot kuten, leikki- ja kaveritaitojen vahvistamisen merkitys korostuu syrjäytymistä ja koulukiusaamista ennaltaehkäisevänä työnä.  

​

Tavoitteet ja tarkoitus

Minäkuvan ja itsetuntemuksen vahvistaminen rakentaa perustaa myönteiselle itsetunnolle, sekä sitä kautta kehittää lapsen itsenäistä ja aktiivista toimijuutta. Turvallinen ja kannatteleva ilmapiiri iltapäiväkerhossa luo lapselle mahdollisuuden harjoitella uusia taitoja myönteisessä ympäristössä sekä antaa tilaa onnistumisen kokemuksille. Onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen käsitystä omista taidoistaan ja heijastuvat sitä kautta myös lapsen kokonaisvaltaiseen koulupäivään ja arkeen. Toimintaterapian avulla tarkastellaan lapsen senhetkisen taitotason ja toimintakyvyn toteutumista lapsen toimintaympäristössä. Perusta toimintaterapian suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa tulisi olla lapsen kyvyt ja taidot vastata ympäristön asettamiin ikäsidonnaisiin odotuksiin ja vaatimuksiin.

Pienryhmätyöskentely

Kouluikäisille lapsille tärkeitä oppimisen mahdollistajia ovat toisilta lapsilta omaksuttu mallioppiminen ja heidän kauttaan tuleva palaute sekä ryhmätoiminta. Iltapäivätoiminnassa toteutuvilla toimintaterapeuttisilla pienryhmillä voidaan tukea lasten toimintakyvyn eri osa-alueita. 

Tuki voi kohdistua sosiaaliseen toimintakykyyn, kielen- ja kommunikaation edistämiseen, päivittäisten toimintojen taitoihin ja motoristen tai kognitiivisten taitojen harjoitteluun. Ryhmätoiminnan leikillisyys ja toiminnallisuus tukevat lapsen luonteenomaista käyttäytymistä. Tämä on tärkeää toimintaan motivoitumisessa ja sen mielekkyydessä. 

​

Yhteistyön merkitys                        

Koulun ja kodin välisen yhteistyön kautta voidaan vahvistaa taitojen kehittymistä kaikissa lapsen kasvuympäristöissä. Ympäristötekijöiden vahvuuksien ja ongelmakohtien tunnistaminen auttaa kohdistamaan tarvittavia tukitoimia lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tiedon ja tuen tarjoaminen perheille on ensisijainen tukitoimi. 

Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemistä voidaan pitää iltapäivätoiminnan ja koulun yhteisenä päämääränä. Yhteistyön perusta on merkityksellinen tavoite ja halu pyrkiä sitä kohti.   Monialaisen verkostotyön ja yhteistyötahojen kanssa käydyn keskustelun, konsultoinnin ja ideoinnin tuloksena syntyykin usein toimivia ratkaisuja. Koulun ja kodin kanssa yhteisesti sovittujen käytäntöjen, toimintatapojen ja pelisääntöjen avulla voidaan tukea lapsen kokonaisvaltaista koulupäivää sekä arkea. 

bottom of page